paint-brush
Breaking The UStatus Quo: Elon Musk jupan Terminus ukat Lex Fridman jupan Imperio Romanus ukanaka taypin ukata@nebojsaneshatodorovic
565 ullart’awinaka
565 ullart’awinaka

Breaking The UStatus Quo: Elon Musk jupan Terminus ukat Lex Fridman jupan Imperio Romanus ukanaka taypin

ukata Nebojsa "Nesha" Todorovic5m2024/09/10
Read on Terminal Reader

Sinti jaya pachanakawa; Uñxatt’añataki

Lex Fridman jupan Imperio Romano ukan episodio uñt'ayawipa. Elon Musk jupan "Fundación" Marte ukan amtanakapa. Jutïr urunakasajj wali sumawa. Waliki?
featured image - Breaking The UStatus Quo: Elon Musk jupan Terminus ukat Lex Fridman jupan Imperio Romanus ukanaka taypin
Nebojsa "Nesha" Todorovic HackerNoon profile picture
0-item
1-item

Taqi kunas mä X “jamp’att’awi” ukamp qalltawayi ukax Lex Fridman ukat Elon Musk ukanakan kusisiñaw tukuwayi.


Mä qawqha urunak Donald Trump jupamp entrevistat qhipatxa, Lex Fridman jupax mä yatiyaw Imperio Romano “manqhan buceo” episodio tuqit lurawayi:


X (Twitter) ukax mä pantalla uñacht’ayi


Ukhama, waranq mara historia, churaña jan ukax apsuña, “comprimido” ukhamaw mä sapa episodio de podcast ukar (janiw plural ukax tuit original ukanx utjkiti?!). Janiw uñch’ukiñatakis llakisiñax wakiskiti, ukampis taqpach podcasts ukat canales YouTube ukanakaw utji, ukax Imperio Romano ukan sartasiwipata ukhamarak t’unjäwipatakikiw uñt’ayata. Kuns sañ munta, suma suerte ukampi.


¿Khitin jaysäwipas nayrïr kutix uñstäna uk amuytʼañäni?


X (Twitter) ukax mä pantalla uñacht’ayi



Suma yatiyäwix akawa, Elon Musk jupax chiqpachapuniw librot (libronakat) arsüna, janiw “Fundación” uka seriet arskänti. Kuntix Amazon ukax “The Rings of Power” ukamp lurkän ukax kawkir Tolkien ukar munasirinakatakix Diosar jisk’achañawa. “Fundación” ukax mä misión imposible ukhamänwa. Ukhama, kudos uka worth-a-try ukataki.


Jichhax, yänak apsuña, qhanañcht’aña ukat uñtasiña negocio ukar puriñäni.

Asimov chachan “Fundación”, Romano ukat Marte Imperionakapat mä jiskʼa sarnaqäwi

Imperio Romano ukat EE.UU. Mason Hammond chachajja, 1961 maranwa “ Antiguo Roma y moderna América reconsiderada ” sat apsüna. Jichha pacha análisis ukanakamp chikachasiñatakix cereza-picking the fall-oriented parts ukax wannabe YouTube historians, economía ukat políticas analistas ukanakan luratawa, Hammond tatax mä qawqha jach’a jan chiqapar uñjat lurawinakaw lurawayi.


Kunawsatix kuntix uñjañ munkta ukak uñjktan ukhax mä qawqha jan jisk’achañjam sarnaqäwinakat jaytawayta. Kunawsatix taqpach sarnaqäwix Roma markan t’unjäwipat mä espantapájaro ukar tukuyktan ukhax convenientemente “armtasipxtawa” uka jaquqawix janiw “Endgame” Marvel ukan arunakaparjamakiti, jan ukasti chiqpachanx Imperio Romano ukan sartawipawa. Kawkhans ukat kunapachas República Romana ukax tukusxi, Imperio Romano ukax qalltawayiwa. Qhipa kuti uñakipt’asax libre jaqinakan uraqipa ukat jan axsart’ir jaqinakan utapax wali república ukhamänwa.


Kunawsatix sh*t ukax ventilador ukar ch’allt’ki ukhax janiw walja convincente ukax munaskiti gobernabilidad descentralizada ukat juk’a burocracia ukax wali askiwa ukat lurañataki. Taqeniw instinto ukham amuyastanjja. Ukampirus llakisiñawa, jiwasan naturalezasanx qhispiyiri thaqhañax utjarakiwa.


Kunawsatix República Romana ukax mä jan uñjat serie de crisis ukan jikxataskän uka pachanx , mä waynaw utjäna, jupax wilatakix mä kunaw utjäna. Jichhax kawkir veterano masinakax chiqaparuw qhanañchaspa ukat qhanañcht’aspawa, nayrïr kunatix pallapallanakan p’iqinchirinakapax mä ch’axwäw chiqan “ch’axwañaw” lurapxi.


Janiw chhuxriñchjasktati kunatix epaulets ukax nayrïr lista juk’amp thaqhatawa uñisirinakamataki. Jumax sarxtawa ukat mä regular pallapallarjamaw sarnaqasma jan ukax mä trofeo de francotirador ukar tukuwayta. Chiqansa, excepciones ukanakax utjarakïnwa.




Kunapachatï taqe kunas chhaqatäkaspas ukham amuyaskäna ukhajja, mä uñtʼat jaqew uka pʼakjañar kayuk saräna ukat contraataquejj irpxaruwayäna. César chachajja, centurionanakaparuw sutipat jawsäna ukat uñjkañ wila isimpi isthaptʼataw soldadonakapar tantachtʼäna, ukat comandantepar jan walin uñjasir uñjasajja, romanonakajj pä kutiw chʼamachasipjjäna ukat nuwantasirinakarojj jaqunukupjjäna.


Ukhama, nayra Roma ukat Jichha pacha América ukanakat parlt’añ munsta ukhax César ukarux akham jan ukax yaqha thakhin sarnaqäwiparuw puriyañama, kunjamatix The Time ukax aka qillqatanx uñstki ukhama: The US Faces the Same Risks Ancient Roma Faced in César’s Day


¿Nayax mä Candidato Presidencial estadounidense ukax César ukar uñtasitaw utji sañti munta? Mä mayjt’äwitak “Fundación” tuqit arsuñ munta, ukhamat Elon-an tuit-apat juk’amp amuyt’añamataki, jan ukax libro(naka) jan uñxatksta ukhaxa.

¿Kunsa Elon Musk chachajj “Fundación” toqet jan yatiykistu?

Mä kutix Imperio Galáctico ficticio ukaw utjäna ukax niyaw 30K sh * tty maranakan sarañampïskäna. Ukax jaya pachaw, ukatwa mä cientificox mä solución uñstayatayna, kunatix psicohistoria satäkis ukaruw yuspajara, ukax aka pachax “sapakiw” waranq maranakar jisk’achaspa. Mä tama ch'ikhi waynanakaw "Enciclopedista" sasin sutichapxäna, jupanakax taqi jaqin yatiñanakapwa apthapipxäna ukat mä queso sutimpiw uñt'ayapxäna - Enciclopedia Galactica.


Jupanakax mä jaya planeta - Terminus - ukan imantasipxañapänwa. Ukax mä juk’a jan wali sutiwa Marte uksan mä markatakix, tata Musk, ukampis ¿kuns nayax yatxa?! Amtawijax janiw jichha pachax sum yanapt’kituti, qawqha pachas aka Enciclopedia Galáctica lurañatakix munasïna ukat chiqpachapuniw kunjamas, ukampis jichhürunakanx, taqiniw yattan AI ukax wali askïspawa.



Ukampis, aka cientificox wali ch’ikhi, ukatwa yaqha (alternativa) fundación jamasat lurawayi. Hmm, adolescente espiritu ukat suma nayra descentralización ukham thujsa, ¿janich ukhamäki?


Ukat, ukax uka tuqitwa. Kunatix akham uñstki ukax Nayrïr Fundación ukat Imperio Galáctico ukanakan ch’axwawipawa; qhipharux Nayrïr (original) ukat Payïr (jamasat) Fundamentonak taypinwa. Nayar jiskt’apxista ukhax Isaac Asimov jupax mä suma walja libronak uñt’ayi, ukhamax “Fundación” uka amuyunakax mä juk’a chhaqt’awayiwa jaqukipäwinxa precuelas ukat secuelas ukanakan.


Mä juk’a arumpixa, tecnocracia jan ukax Dark Ages 2.0 ukawa. Mayampiw jiskt’apxista ukhax janiw sinti ajlliñjamäkiti, jan ukasti arujarux janiw yäqañamäkiti.

Yatiñajj Chʼamawa, Ukampis Amtäwi Colectivajj Superpoderawa

Uñjapxam, “Fundación” ukax mä obra maestra ukhamawa, Nayra Roma markan sarnaqäwipar manqhan ch’allt’asiñax wali askiwa, ukat Marte uksan markanaka lurañax wali kusiskañawa, ukampis Idiocracia (2006) pelicula jan (re) uñch’ukiñax jaqinakar jan wali lurawiwa. Kunata?


Sistema ukar wasitat qalltaña, kuna sistemas, pachat pachar, mä aski (refrescante) lurawiwa. Ukampis, mä katjañaw utji. Suma luratäñapawa. Nayax janiw mä desarrollador ukhamäkti, ukat jakäwinx tecnología ukan jach’a jikxatawijax Linux Ubuntu ukar instalañ ukat apnaqañ yatiqañawa. Ukax reboot proceso ukanx yaqhip memoria ukanakax chhaqt’atawa, ukax f*cked ukhamawa.


Jiwasatix jichha status quo ukamp lazonak t’unjañ munstan ukat taqi kunat qalltañ munstan (suyt’añaniw sumankañamp - jan radiación ukamp), wali askïspawa mä juk’a yatiñanakax khitinakas jiwasax, kuns luraraksna, ukat juk’ampirus kuntix jan lurañasäki ukanakxa mayampi, qhispiyata. Taqi kunatix uraqpachan yatiñanakax utjki, ukhamarak “Galactica Britannica” ukax inamayakïspawa, jan mä sistema confiable, eficiente, ukat jan chiqapar uñjir sistema ukax jutir generacionanakar pasañapataki.


Janiw mä coincidenciakiti, “Planeta de los monos” peliculanakax nayra Roma: César ukat Proximo ukanakat walja referencias ukat inspiración ukanakaw qalltañatak apsutäna. Lex Fridman jupax jichhakiw qhan arsuwayi, historiax taqi kuns mä perspectiva ukar uñt’ayi. Ukampirus llakisiñawa, sarnaqäwix wasitat uñstañ muni. Ipsa Historia Repetit - ukax latin arunx pachpakiwa, ukax jiwat arut uñt’atawa. Ukhamasti, pachpa romanonakas yatiñanaka ukat kunjamsa uka yatiñanak jan chhaqhañapataki ukat yaqhanakar puriyaspa uk amuyapjjäna ukat wali askit uñjapjjarakïna.


Quis custodiet ukax ipsos custodes ukax? Romanonakajj akham sasaw jisktʼapjjarakïna: ¿Khitis guardianakar (“Enciclopedista”) jupanak pachpa uñjani?


Uk tukuyañatakix, akax mä meme k’uchirt’awiwa ukat mä jach’a cita:



Kuntï maynix aka tuqit iyawski ukax chiqpachapuniw autoridadanakar iyawsäwinïtapa jan ukax jan iyawsäwinïtapat uñtʼayasi. Maynitï ukham luraspa ukhajja, kuntï manqʼayasktan uk creyispawa, ukat kuna yatiyäwinakatï jiwasatak filtratäki ukanaksa iyaw saspawa. Maynitï jan ukham lurkchi ukhajja, jukʼampiw kunanaksa jisktʼasispa. ― Mango Wodzak, Topsy-Turvy Mundo - Anarquía Vegana ukat juk’ampinaka


L O A D I N G
. . . comments & more!

About Author

Nebojsa "Nesha" Todorovic HackerNoon profile picture
Nebojsa "Nesha" Todorovic@nebojsaneshatodorovic
Eight-Time "Noonies" Award Winner

HANG TAGS ukax mä juk’a pachanakanwa

AKA ARTÍCULO UKHAMARAKI UKHAMARAKI...