paint-brush
¿Kunjamsa Jaqejj Amtañapatak yanaptʼi? ukata@step
390 ullart’awinaka
390 ullart’awinaka

¿Kunjamsa Jaqejj Amtañapatak yanaptʼi?

ukata stephen5m2024/09/03
Read on Terminal Reader

Sinti jaya pachanakawa; Uñxatt’añataki

Jichhax mä arquitectura conceptual de memoria uñstayatäspa ukhaxa, ¿gen ukat molécula ukat predicatäspati? Ukat genes ukanakax —neuronas ukham— anfitriones ukhamawa, ukat moléculas ukanakax mecanizacionanak lurapxi sasaw sapxi. Uka moléculajj utjañapatakejja, neuronanaka ukat genes ukanakajj utjañapawa, ukampis uka moléculaw amtañanakar yanaptʼi. Mä utar uñtasitawa ukat ukan utjki uka yänakas jaqinakatakix lurañanak lurañatakix wali askiwa.  Ukax sañ muniw jaqin amuyupan chiqap uñakipañanxa, moléculas ukanakax genes ukat neuronas ukanakat sipanx nayrankapxiwa, conceptualmente. Sapa sinapsis, ch’amani jan ukax jan ch’amani, moléculas ukanakaw ch’iwipanx utji. Uka moléculas ukanakan mayj mayj wakichtʼatätapajja, mä conjuntonjja, mä clúster de neuronas ukanjja, mä memoriaruw yaqha amuyupat qhanañchi sasaw sapjje. Mä juk’a arumpixa, sinapsis ukanakax poleas de provisión ukham uñt’ayasispawa, ukampis ukax configuración de moléculas ukawa, ukax memoria ukar uñt’ayi.
featured image - ¿Kunjamsa Jaqejj Amtañapatak yanaptʼi?
stephen HackerNoon profile picture
0-item

PKC iota/lambda, CaMKII, WWC1/KIBRA, PKMzeta ukanak uñakipt’aña


¿Kunjamsa moléculanakajj mä amuyu yaqha amuyupat qhanañchañatakejj wakichtʼasipjje? ¿Kunatsa kuna entrada sensorial ukanakas mä interpretación fit jan ukax match ukar thaqhaski ukhama uñstaspa, qalltanx jan ukax qhiparusti? ¿Kunas kuna amuyunaksa amuytʼasir tukuyi? ¿Kunatsa mä kun amtañax yaqha tuqit amuytʼasiñatakisa, jan ukax lurañasataki— yanaptʼistaspa? ¿Kunjamsa yaqhep amtañanakajj qheparjje, yaqhepajj chhaqtawayjje? ¿Kunatï mä amuyunïki uk wakichtʼir moléculanakajj wiñayatak yanaptʼki uka moléculanakat mayj mayjäpachati?


Walja amuyunak yatxatäwinakanx p’iqinx pä elemento definidor ukaw utji, mä molécula ukan gen ukat molécula. Uka gen uñachtʼayatäspa ukhajja, mä arunjja, uka moléculajj utjañapatakiw uñachtʼayasispa— ukhamajj amuyujj irnaqaspawa, sañjamawa.


Jichhax mä arquitectura conceptual de memoria uñstayatäspa ukhaxa, ¿gen ukat molécula ukat predicatäspati? Ukat genes ukanakax —neuronas ukham— anfitriones ukhamawa, ukat moléculas ukanakax mecanizacionanak lurapxi sasaw sapxi. Uka moléculajj utjañapatakejja, neuronanaka ukat genes ukanakajj utjañapawa, ukampis uka moléculaw amtañanakar yanaptʼi. Ukajj mä utar uñtasitawa ukat ukan utjki uka yänakas jaqenakatakejj wali askiwa.


Ukax sañ muniw jaqin amuyupan chiqap uñakipañanxa, moléculas ukanakax genes ukat neuronas ukanakat sipanx nayrankapxiwa, conceptualmente. Sapa sinapsis, ch’amani jan ukax jan ch’amani, moléculas ukanakaw ch’iwipanx utji. Uka moléculas ukanakan uñstatapax mayj mayjawa, mä conjunto ukan, mä clúster de neuronas ukan uñstatapax mä memoria ukar yaqha amuyupat uñacht’ayi sasaw teórico ukar puri. Mä juk’a arumpixa, sinapsis ukanakax poleas de provisión ukham uñt’ayasispawa, ukampis ukax configuración de moléculas ukawa, ukax memoria ukar uñt’ayi.


Ukaxa walja moléculas de memoria sata uñt’atawa, WWC1 [jan ukaxa KIBRA], PKC iota/lambda[PKCι/λ], CaMKII, PKMzeta [PKMζ], cGMP/PKG, cAMP, PKA, CRE, CREB-1, CREB-2, . CPEB ukat juk’ampinaka. Jiskt’awix kuna moléculas ukanakas memoria ukar uñstayapxi ukat kuna moléculas ukanakas jupanakarux wiñayatak lurapxi uk yatxatañawa.


Yaqhip amtawinakax jan tukuskir amtañatakix walja kutiw wasitat arsuñax wakisi, ukax yatisi. Ukhamaraki, jan walt’awinakax jaya pachatakix wali amuyumpiw lurasispa. Ukatxa, mä paralelo suceso ukaw utjaspa, sañäni, mä trauma jan ukax yaqha ukhama, ukax amuyux wiñayatakiw yanapt’aspa. Ukat uka tuqit amuytʼañas utjarakispawa.


Jichhakiw mä qillqatax Ciencia ukan utji , KIBRA anclando la acción de PKMζ mantener la persistencia de la memoria , ukax akham siwa, "¿Kunjamarak moléculas de corto vida ukax selectivamente mantener la potenciación de sinapsis activadas para sustentar la memoria larga plazo? Aka chiqanx, riñon ukat... proteína adaptadora expresada cerebral (KIBRA), mä proteína andamio postsináptico genéticamente jaqina memoria lurawipampi ligado, complejos con proteína quinasa Mzeta (PKMζ), anclado la acción potenciadora de la quinasa para mantener la potenciación de larga plazo de fase tardía (tardía-LTP) en sinapsis activadas .Pä antagonistas estructuralmente distintos de dimerización KIBRA-PKMζ ukanakaxa establecidos de memoria tardía-LTP ukatxa largo plazo ukarux jan walt’ayiwa, ukampirusa janiwa mayni antagonistas ukanakaxa afectankiti PKMζ-independiente LTP jan ukaxa memoria ukaxa mantenida por compensación de PKCs en ratones ζ-knockout ; ukat jaya tiempo amtañataki”.


KIBRA ukat PKMζ ukax jaya pacha amuyunak utjañapatakix mayacht’asipxañapawa, ¿kuna proveniencia jaya pacha amuyunak utjañapatakix ukax utjaspa? ¿Kunatsa mayamp mayamp luraña, kuna jan waltʼäwis utji, kunas pasäna, jan ukajj mä jan waltʼäwit amuyañacha?


Janiw amuyañjamakiti, moléculas para la permanencia de memoria ukat configuración de memoria ukax taqpach independientes ukhamawa kunatix nayrïr kunatix walja kutix forma de memoria ukawa janïr permanente jan ukax temporal ukhamäñapataki.


Amuytʼañataki, autonaka, punkunaka, ventananaka, zapatonaka, libronaka, aparatonaka ukat yaqha ukhamanakajj mayj mayjawa, ukat memoriajj taqe kunwa qhanañchi. Memoria ukax janiw taqpach autonak sapa maynir imkiti, ukampis walja kutiw kunatix pä jan ukax juk’amp autonak taypin utjki uk apthapi ukatx mä thiya conjunto satäkis ukaruw qutucht’i. Aka thiya conjunto ukax mä permanente base ukhamaw tukuspa, uñtasit amtawinak qhanañchañataki, conceptualmente.


Ukhamajj ¿kunjamsa thiya conjuntonakajj irnaqtʼi? Ukat jisk’a conjuntos ukanakatakix —kawkhantix juk’amp jan uñt’at yatiyäwinakax imatäki— ukax mä juk’a pachatakikïspawa kunatix sapa punkun específicos ukanakax janiw amtatäkiti, ukampis punkunakax uñt’atawa ukat amtatarakiwa.


Moléculas en formación ukanakax amtawinak mecaniza, conceptualmente . Jupanakan amuyu uñstayañax amtaspawa, permanente moléculas ukanakax jupanakar lurapxaspati janicha, amuyunakaparjama. Ukax formación [jan ukax configuración] moléculas ukanakamp jist’arañawa, ukax mayninakaruw lurañapatak jaysaspa, conceptualmente.


Ukhamaraki, relés ukanakan lurawipax mä chiqat mä chiqat grueso conjunto ukar yaqha chiqar puriñkamaw utji, jan ukax mä chiqat memoria ukan mayni chiqar señales eléctricas ukanakampi ukax inas permiso de moléculas permanentes ukar uñt’ayarakchispa, conceptualmente. Ukax teorizado ukhamawa, señales eléctricas ukanakax mä conjunto ukanx señales químicas ukanakaruw ch’axwapxi, kunatix interpretación ukatakix utjaspa ukarjam jan ukax uñt’ayañataki, qalltanx jan ukax tukuyañataki. Qallta ukat qhipa mayacht’asiñ utjañapatakix kunatix señales eléctricas ukanakax jaljatawa, mä conjunto ukanxa, yaqhipanakax yaqhipanakat nayrar sartapxi, conceptualmente.


Neurociencia celular ukat molecular ukanakan yatxatäwipax neurofarmacología ukatakix wakisiwa. Ukampirus neurociencia teórica ukax kunjams yatxatäwinak uñstayañax uk uñacht’ayañatakiw irptaspa, kunawsatix amuyunakax jan walt’awinak contra opciones perpendiculares ukanakatakix uñstapki ukhama.


Jichhakiw mä qillqatax utji Nature , Procesos competitivos ukanakax plasticidad multi-sinapsis ukar segmentos dendríticos ukar uñtatawa , ukax akham siwa, "Neuronas ukanakax waranq waranq insumos ukanakaw arbour dendrítico ukar katuqapxi, kawkhantix sapa sinapsis ukanakax plasticidad dependiente de la actividad ukar puripxi. Jaya pacha mayjt’awinakax ch’ama postsináptica ukanx correlacionapxiwa con cambios en volumen de cabeza columna ukatxa pacha jak’a sinapsis ukanaka taypinxa janiwa qhanakiti Akaxa yant’awinakampi ukhamaraki modelado ukanakampiwa mayachata, ukhamata yatxatañataki procesos elementales ukanakaxa plasticidad multi-espinales ukanakampi sLTP ukanaka induceñataki kunaymana jakhuwi sinapsis ukanakana pachpa rama dendrítica ukanakampi mä componente doble rol Ca2+-dependiente ukaxa induce columna vertebral jiltawi jan ukaxa encogimiento. Jiwasan yatxatawinakax uñacht’ayiwa, espinas ukanakan ch’axwawipax recursos moleculares ukanakatakix mä conductor clave ukhamawa plasticidad multi-espinales ukat distancia espacial ukanx espinas simultáneamente estimuladas ukanakax dinámica columna vertebral ukar jan walt’ayi".


Yaqha qhipa qillqatax Nature , Imagenes con representaciones visuales más diferentes de reconstruir más fuerte rastro de memoria , ukax akham sasaw qhanañchi, "Kuntix amtktan ukax janiw amuyuparjam ajlliñ laykukiti, jan ukasti mä subproducto de percibición ukhamakiwa. Ukax mä... fundamental jiskt’awi arquitectura amuyu tuqita: kunjamasa percepción ukaxa interfaz ukampi ukhamaraki influye memoria ukampi? de imágenes ukatxa uñacht’ayiwa residuos de reconstrucción ukaxa aka modelo ukatxa yatiyapxiwa kunjamasa suma codificadas imágenes ukanakaxa mä conjunto de datos de memoria abierto de imágenes de escenas, uñacht’ayapxiwa reconstrucción error ukaxa janiwa qhananchkiti memoria exactitud ukaki, jan ukasti latencias de respuesta ukaxa apsutarakiwa, subsumindo, in qhipa tuqinxa, taqi variancia ukanakax ch’aman modelos de visión solamente ukanakamp qhanañchatawa. Aka lurawix reconstrucción pantjasiw utt’ayi, mä wakiskir señal interfaz de percepción ukat memoria, inas modulación adaptativa de procesamiento perceptivo tuqi."